MANU 49
Manulaisen suvun tunnetuin tuotos lienee vuosien 1953 ja 1954 ravikuningatar A.K. Tyttö. Tähtiajan 29,9 juossut tamma oli isänsä Alikersantin mukaisesti ruunikko. Ruunikko väri ei kuitenkaan liity isälinjaan vaan periytyi Alikersantille emänisältä Kiivaalta. A.K. Tyttö oli viimeinen manulaiselta isälinjalta polveutuva merkittävä hevonen. Niin Manun suvun vaikutus rajautui kutakuinkin 1900-luvun alkupuolikkaaseen. Erityinen vaikutus manulaisuudella oli 1900-luvun alkuvuosikymmenien keskisuomalaiseen hevoskantaan.
Kantakirjaori Manu ja sen taustat
Manu oli tunnettu keskisuomalainen juoksijaori, joskus myös Keski-Suomen ravikuninkaaksi mainittu. Manun ennätys kolmella kilometrillä oli 5.12,2. Se syntyi vuonna 1897 Jyväskylän pitäjässä, oli väriltään savakkorautias ja korkeudeltaan 150 senttinen.
Ulkomuodoltaan Manu oli maatiaistyyppinen, hyvin suljettu, kiinteätekoinen ja lujajalkainen. Se merkittiin kantakirjaan numerolla 49 ja myös tilastollisista tauluista sen nimi löytyy numerolla Tt 2939.
Manun isä oli jyväskyläläinen juoksijaori Polle Tt 1644, jonka raviennätys oli 5.52,6. Polle oli 153 senttiä korkea vankkarakenteinen ruunikko ja se oli syntynyt vuonna 1885 Jyväskylässä. Pollen isä oli Kangasniemeläinen ori Kölli ja emä tummanruunikko tamma. Manun emä oli hiirakko siimaselkäinen tamma, jonka suku oli Saarijärven suunnalta. Isän sanotaan olleen väriltään hiirakko ja emän punarautias.
Manun vaikutus
Manu vaikutti Keski-Suomen Hippos-oriina ja sitä käytettiin runsaasti siitokseen. Manulainen hevoskanta oli huomattava ja kestävyydestään tunnettu. Kaikkiaan 24 manulaista oritta on merkitty kantakirjaan. Tärkeitä orijälkeläisiä olivat mm. Manun-Tähti 1032, Simo 327, Rymy 116 ja Manun-Timo 117. Simo 327 jätti useita kantakirjapoikia lähinnä Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueelle, mm. Simon-Ryhti 1215, Simon-Kierto 1523 ja Kirkas 1865. Muutamia pojanpoikiakin kantakirjattiin mutta simolainen isälinja ei jatkunut kovinkaan pitkälle.
Manun ehdottomasti tärkein poika oli Manun-Tähti 1032. Se oli runsaasti Keski-Suomessa siitokseen käytetty juoksijaori (ennätys 3.16 kahdella kilometrillä). Manun-Tähti on kirjoissa III palkinnolla ja rakenteesta sanottiin: "Tyyppi hyvä, vaikka pää vähän raskas, kuiva tekonen ja hyvä ruumiinen, jalat hyvät, vaan takajalat hieman pihdissä". Manun-Tähden kantakirjapoikia olivat mm. M.T. Voitto 2074, M.T. Lento 2345 ja M.T. Tanakka yh 42.
Merkittävä jalostusori Sukkajalka
Sukkajalka yh 30 oli Manun-Tähden pojan M.T. Tanakan yh 42 poika. Sukkajalalla oli merkittävä vaikutus Keski-Suomen hevoskantaan, sanottiinhan sen astuneen yli 1000 tammaa. Se oli II palkinnolla kantakirjassa ja siitä sanottiin: "Oriin leima, sivukuva hauska, kaita takaa. Kuivarakenteinen, hyväasentoiset jalat, pienehköt kaviot. Vireä ja hyvä liikkeinen." On syytä mainita, että noihin aikoihin palkinnot olivat tiukassa ja II palkinto oli jo erittäin hyvän hevosen merkki.
Sukkajalka jätti jälkeläisiinsä rakennettaan ja ravinopeuttaan. Jälkeläisten sanotaan olleen keskikokoisia, pitkärunkoisia, toiset jonkin verran kapeahkoja, lihaksistoltaan hyvin tyydyttäviä, monet kuitenkin harvatekoisia, yleensä kuivarakenteisia ja kuivajalkaisia sekä kavioiltaan säännällisiä.
Sukkajalan jälkeläisistä merkittävin oli Alokas yh 162, joka oli II palkinnolla kirjoissa sanoin: "Ryhdikäs, säkä vielä kehittymätön, lyhyt selkä, hyvä lanne, pitkä, vaan hieman kapea lautanen; kuivat jalat, hieman pitkät, vaan lujat vuohiset, hyvänpuoleiset kaviot. Luonne hyvänpuoleinen, liikkeet tyydyttävät, veto hyvä".
Manun suvun viimeiset vaiheet
Manun suku jatkui pisimmälle Sukkajalan pojan Korpraalin yh 340 ja sen pojan Alikersantin 3948 kautta. Alkuun mainittu ravikuningatar A.K. Tyttö oli juuri Alikersantin tytär. Korpraali syntyi vielä Keski-Suomessa Saarijärvellä mutta siitosoriina se vaikutti lähinnä Pohjanmaan alueella, jossa Alikersanttikin syntyi ja vaikutti. Joka tapauksessa manulainen hevossuku oli hyvin vahvasti keskisuomalainen.
Alikersantti jätti III palkinnon kantakirjapojan Häyry 5114 mutta isälinja ei jatkunut. Sen sijaan emänisänä Alikersantti oli kolmellekin siitosoriille: Erimus 26,2ly, Porukka 27,3a ja Muisto 27,6a. Korpraali oli emänisänä siitosoriille Totti 25,0aly. Tammojen kautta manulaisuus siis näkyy suvuissa vaikka se ei isälinjana jäänytkään elämään.
- Johanna Rautio
Lähteet:
-Orikantakirjat
-Suomalaisia kantakirjaoriita, Kustannusosakeyhtiö Kivi 1946
<--
Takaisin
